tammikuu synkkä ja hipaton

Uh-huh, jotenkin joululoman jälkeen on koulu ollut syksyä rankempaa. Oon perjantaisin aivan reporankana.

Mulla oli suunnitelmissa käydä loppiaisena kattomassa mummia, ku se oli vika vapaapäivä ennen koulun alkua. Laiskotti, ja oikeastaan myös hirvitti, ku mummi on ollut täysin tavoittamattomissa parilla edellisellä vierailulla. Joten sen sijaan vietinkin koko päivän katsoen X-Filesia, potien huonoa omaatuntoa. Lohduttaudun sillä ettei se kuitenkaan muistaisi mun käyneen, mut sit hirvittää et jos sil on sellanen selkohetki, ja se luulee et oltais hylätty se. Jotenki osu tää koulu ja mummin Alzheimerin huononeminen tosi pahaan saumaan. Kohta on hiihtoloma, ja sit onki koko kevät työssäoppimista, nii ehdin käymään paremmin.

Työssäoppimisesta puheenollen. Uskottelen aina välillä että hyvin se menee, ja ne on lapsia vaan, mut viimeks tänään teki mieli läiskästä kun oli niin ärsyttäviä kakaroita pyörimässä jaloissa.

Sitten iloisempiin aiheisiin!

Itikseen on avattu uusi, söpö ja värikäs karkkikauppa, Wonkandy. Sorruin. (Mut olin silleesti fiksu et otin vaan yhden jokaista, enkä 2kg niinku irttiskaupassa yleensä käy) Kliffoja makuelämyksiä, ainakin kuvan pitkulainen vaaleanvihreä karkki on uusi suosikkini.

Seiskan mukaan Antti Tuisku ois seuraavalla Vain Elämää -kaudella. Oon sitä hartaasti toivonut, ja Tuiskun facebook-sivut lupailevat jännittävää vuotta, mikä tukisi huhua. IIH!

Hirveä hinku askarrella. Ystävänpäiväkortit tein valmiiksi jo tammikuun ekalla viikolla. Valmiiksi mietittynä on myös joulukorttien ja ens vuoden ystävänpäiväkorttien idea.

Päätin et se mun "vuosi ilman uusia vaatteita" -juttu ei päde kirpparivaatteisiin. Nimittäin ostin kaksi toppia. Oon oikeest tosi huono ostaan käytännöllisiä vaatteita, kaikki t-paidat yms. ovat yleensä muilta saatuja. Nii sillee ihan hyvä ostos.